Miksi kirjoitan blogia? Tätä kysymystä mietin avatessani itselleni blogitiliä. Maailma on täynnä tietoa, mielipiteitä ja kirjoitusta. Miksi kukaan olisi kiinnostunut lukemaan juuri minun ajatuksiani? Näillä sanoilla alkaa lähes jokainen blogi, johon olen tutustunut. Tässä suhteessa en muodosta poikkeusta. Itsestäänselvyyden uhalla totean kuitenkin, että tämän kysymyksen pohdinta on hyvin tärkeää sekä oman kirjoittamismotivaation että (mahdollisten) lukijoiden innostamisen kannalta.
Ihan aluksi päätökseeni vaikutti halu muuttaa omia ajatuksiani kirjalliseen muotoon. Ihmismieli on siitä hassu, että useimmat ajatukset ja oivallukset unohtuvat nopeasti. Viime aikoina olen kokenut yhä suurempaa tarvetta kirjata ajatuksiani ylös. Kertooko tämä sitten pääni sisällä lisääntyneestä informaation määrästä vai aivokapasiteettini hitaasta taantumisesta, en tiedä. Toivon kuitenkin, että kirjaamalla ajatuksiani säännöllisen epäsäännöllisesti ylös, onnistuisin jättämään niistä pysyvämmän muistijäljen.
Miksi en sitten kirjoita päiväkirjaa? Miksi haluan tekstini julkiseksi ja vielä suurempi kysymys on se, että mikä tekisi blogistani lukemisen arvoisen? (Jälkimmäiseen kohtaan liittyy optimistisen toiveikas ajatus siitä, että joku ylipäätään lukisi kirjoituksiani.) Koen, että kirjoittaminen on arvokasta kommunikaatiota. Haluan altistaa omat näkemykseni muiden kritiikille ja arvioinnille. Parhaassa tapauksessa voisin ehkä herättää muissa ajatuksia.
Blogini tavoitteena on yrittää ymmärtää vaikeita kysymyksiä suhteestamme ympäristöön. Ihmislajina meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia ja ymmärtää luontoa ja sitä monimuotoista kokonaisuutta, joka mahdollistaa elämän maapallolla. Samalla meillä on mahdollisuus arvioida omien tekojemme seurauksia. Kuitenkin hyvin usein eristämme itsemme muusta luonnosta ja teeskentelemme olevamme sen yläpuolella ja ulottumattomissa. Vaikka tiedämme jo paljon oman toimintamme haitallisista vaikutuksista, olemme tehneet hyvin vähän oman käyttäytymisemme muuttamiseksi. Maapallo lämpenee, meret hukkuvat muovijätteeseen, metsät hakataan matalaksi. Näiden näkyvien seurausten lisäksi myrkytämme hitaasti itsemme ja tulevien sukupolvien elinympäristön raskasmetalleilla ja yhdisteillä, joiden kemiallista koostumusta kuvaavat kirjainyhdistelmät kertovat tieteellisestä edistymisestämme, mutta samalla ne kätkevät taakseen piittaamattomuutemme omasta elinympäristöstämme.
Ennen ensimmäistäkään merkintää huomaan ajattelevani, että blogin kirjoittaminen on äärimmäisen vaikeaa. Netissä julkaistu kirjoitus on lukijalle usein täysin tuntemattoman ihmisen puheenvuoro. Tekstin pitäisi olla tarpeeksi mielenkiintoinen jotta lukija jaksaa siihen perehtyä. Tämän lisäksi optimaalisessa tapauksessa lukijalle pitäisi vielä syntyä innostus palaamaan takaisin. Blogikirjoittamiseen liittyvät ohjeet kuulostavat yrityksen markkinointisuunnitelmalta. "Siinä täytyy olla jotain lisäarvoa. Sen täytyy kommunikoida. Pitää olla huolella kirjoitettu. Sillä täytyy olla vahva identiteetti. Julkaisuteknisesti moitteeton."
Näistä kaikista vaatimuksista huolimatta aion yrittää. Kirjoitan blogia myös muista kuin itsekkäistä syistä. Haluan vaatimattomasti muuttaa maailmaa. "Sinun on oltava se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan", sanoi eräs viisas intialainen mies. Tämä ajatus on jäänyt kumisemaan päähäni. Toivon, että kirjoittaminen saisi aikaan muutoksen itsessäni ja sitä kautta myös muissa. Jos omilla kirjoituksillani saisin ensin itseni ja sitten muut ajattelemaan, kyseenalaistamaan tai jopa toimimaan ja muuttamaan asioita, koen että olisin saavuttanut jotain merkittävää ja tavoittelemisen arvoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti