Öljyä riittää, mutta kuinka kauan sitä tarvitaan? Eri skenaariot tarkastelussa.

• Öljyn kulutus on kolminkertaistunut 1960-luvulta. Monet olettavat kysynnän kasvavan tasaisella tahdilla myös tulevina vuosikemmeninä. 
• Talouskasvun laadullinen muutos, teknologia ja ilmastopolitiikka voivat kuitenkin aiheuttaa historiallisen käänteen öljyn kulutuksessa
• Arviot öljyn kysyntähuipusta vaihtelevat merkittävästi. Kansainväliset öljy-yhtiöt ennustavat huippua aikavälillle 2030-50, eurooppalaiset yhtiöt nopeammin kuin amerikkalaiset
• Vaihtoehtoiset ennusteet olettavat kysyntähuipun tapahtuvan huomattavasti aikaisemmin, jopa 2020 mennessä
• Tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta, mutta hajonta osoittaa, että riski väärin arvioiduille kysyntäennusteille on merkittävä

Maailmantalous pysyy liikkeessä öljyn avulla ja sitä pidetäänkin hyvällä syyllä yhtenä ihmiskunnan  kriittisimmistä resursseista. Öljyn saatavuus ja hinta määrittävät yritysten tuottoja, valtioiden budjetteja ja kulutustuotteiden hintoja. 

Ihmiskunta käyttää päivittäin yhteensä 95 miljoonaa barrelia öljyä ja se on kiinteä osa lähes kaikelle sitä mitä ihmiset arjessaan tarvitsevat liikkumisesta ruoantuotantoon. On kuitenkin yksi asia, joka nousee öljyn kulutuksessa ylitse muiden: liikenne. Maailman autot, moottoripyörät, rekat, lentokoneet ja laivat kuluttavat yli puolet kaikesta öljystä. On selvää, että ilman öljyä maailmantalous sekä ihmisten ja tavaroiden liikuttelu eri muodoissaan olisi mahdotonta.

Historiallisesti öljynkulutus on kasvanut vahvasti globaalin talouskasvun kanssa samassa tahdissa. Viime vuosikymmeninä öljynkulutuksen kasvu on ollut päätähuimaavaa. 1960-luvulla luku oli 30 miljoonaa barrelia päivässä. 2010-luvulla päivässä käytetyn öljyn määrä on kolminkertaistunut. 

Öljyn kohdalla suurin kysymys on ollut pitkään onko raaka-ainetta saatavissa riittävästi kattamaan kasvava kysyntä (ns. peak oil-keskustelu). Öljy-yhtiöiden valitseman liiketoimintastrategian keskeisenä oletuksena on ollut tasaisesti ja loputtomiin kasvava öljyn kysyntä. Viime vuosina keskusteluun on noussut kuitenkin päinvastainen näkemys. Entä jos öljyn kysyntä kääntyy nopeasti laskuun (ns. peak oil demand)?

Öljyfirmojen ja alan analyytikoiden keskuudessa kysymys on saanut paljon huomiota. Yksimielisyys on, että kulutuksen kasvu hidastuu ja kääntyy jossain vaiheessa jopa laskuun, mutta suurin ja taloudellisesti arvokkain on kysymys koska tämä historiallinen muutos tapahtuu ja mitkä sen vaikutukset tulevat olemaan? 

Öljyn kysynnän perusoletukset

Aloitetaan kysymyksen tarkastelu matemaattisista perusteista. Öljynkulutuksen kasvu liikenteessä riippuu kahdesta muuttujasta: mikä on autojen osuus kaikista liikutuista kilometreistä (autojen määrä x ajetut kilometrit per auto) sekä autojen polttoainekulutuksesta (mitä tehokkaampi auto, sitä vähemmän kulutusta). Kertomalla nämä tekijät keskenään saadaan luku, joka kertoo kulutetun polttoaineen määrän. 

Esimerkiksi BP:n vuosittainen energiakatsaus olettaa, että autojen määrä ja globaalisti ajetut kilometrit tuplaantuvat vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että 20 vuoden kuluttua maapallolla olisi 1,8 miljardia autoa nykyisen 890 miljoonan sijaan ja yhteensä globaalilla autokalustolla ajetut kilometrit nousevat 13 000 miljardista kilometristä 28 000 miljardiin kilometriin.

Kuten edellä todettiin on liikenteessä olevien autojen määrä ja niillä ajatetut kilometrit seuranneet historiallisesti talouskehitystä hyvin tarkasti. Mitä vauraampia ihmiset ovat, sitä enemmän he ajavat. Entä jos tämä periaate ei enää tulevaisuudessa pidä paikkaansa? On hyviä syitä argumentoida, että yksityisautoilun kasvua ja öljyn kulutusennusteita voi pienentää kolme suurta muutostekijää:  

1) talouskasvu ja liikenne: kuinka paljon BKT:n kasvu korreloi ajamisen lisääntymisen kanssa? Historiallisesti vaurastuminen on tarkoittanut siirtymää lihasvoimalla liikkumisesta kohti yksityisautoilua. Yli puolet maailman ihmisistä asuu tällä hetkellä kaupungeissa ja kaupungistuminen kiihtyy tulevina vuosikymmeninä. Kaupunkisuunnitelun suuri kysymys on miten ihmiset saadaan liikkumaan nopeasti, tehokkaasti ja vähäpäästöisesti. Pyöräily ja uudet joukkoliikennemuodot ovat teollisuusmaissa kaupunkisuunnittelun lähtökohta, mutta myös kehittyvien maiden nopeasti kasvavat kaupungit joutuvat myös miettimään miten säilyttää kaupunkien toimivuus ja viihtyisyys ilman saasteita ja ruuhkia. Maailmalla on selkeästi havaittavissa trendi, jossa kaupungit yrittävät vähentää polttomoottoreihin perustuvaa yksityisautoilua lukuisista eri syistä. 

2) teknologia: mikä on tulevaisuudessa teillä ajavien autojen energiatehokkuus, käyttövoima, kuinka nopeaa on kehitys itseajavien autojen ja älykkäiden liikenneratkaisujen suhteen? Sähköautot ovat energiatehokkuudeltaan täysin ylivoimaisia polttomoottoriautoihin nähden ja mikäli itseajavat autot yleistyvät voi autokaluston määrä ja henkilöä kohden ajetut kilometrit pudota radikaalisti. Ei pidä myöskään unohtaa tehokkaiden joukkoliikenneratkaisujen ja pyöräilyn/kävelyn merkitystä liikennesuunnittelun lähtökohtana monissa kaupungeissa. 

3) ilmastopolitiikka ja ympäristölainsäädäntö: kuinka nopeasti ja tosissaan kaupungeissa toteutetaan päästövähennystavoitteita jolla yritetään vähentää autoilun päästöjä, ruuhkia ja muita negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Ympäri maailmaa kaupungit ottavat käyttöön ruuhkamaksuja, kieltoja polttomoottoriautoille kannustaen samalla ihmisiä liikkumaan pyörillä ja joukkoliikennevälineissä. Etenkin Euroopassa käydään tällä hetkellä paljon keskustelua dieselautojen päästöistä ja on puhuttu myös niiden kieltämisestä kokonaan. 

Erityisesti teknologia ja ympäristölainsäädäntö muodostavat merkittävän riskin sille, ettei liikenteen öljyn kysyntä tule kehittymään historiallisella polulla. Kuinka hyvin öljy-yhtiöt ovat huomioineet tämän riskin omissa arvioissaan? Tarkastellaan seuraavaksi niiden julkaisemia skenaarioita.

Mitä energia-alan toimijat ennustavat?

Öljy-yhtiöille kysyntäennusteet ovat keskeisin kannattavan liiketoiminnan kysymys. Niistä riippuvat tarve etsiää lisää öljyä, investoida jalostuskapasiteettiin ja hinnoitella kuluttajille myytävät lopputuotteet. Öljy-yhtiöiden piirissä muutostekijöihin ja niiden vaikutuksiin suhtaudutaan vaihtelevasti. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt ovat huomattavasti skeptisempiä muutostekijöiden vaikutuksista kysyntään. Exxon Mobilin ja Chevronin skenaarioissa ei nähdä, että sen paremmin talouskasvun laadullinen muutos kuin sähköautotkaan muuttavat pitkän ajan näkymää. Nämä yhtiöt näkevät, että öljynkulutus kasvaa tasaisesti 2040-luvulle asti, eikä ainakaan laske sitä ennen. Vielä pesssimistisempi on Saudi Aramco, joka ei näe muutosta edes vuoteen 2050 mennessä. 

Eurooppalaiset öljy-yhtiöt Shell, Statoil ja Total olettavat vähähiilisen liikenteen muutoksen olevan paljon nopeampi. Ne ennustavat, että öljyn kysyntä saavuttaa huipun jo 2020-luvun loppuun mennessä. Nämä yhtiöt ovat myös aloittaneet varautumisen liiketoimintaympäristön muutokseen investoinneilla esimerkiksi maakaasuun ja uusiutuviin energialähteisiin. Brittiläinen BP arvioi, että 2035 mennessä maailmassa on 100 miljoonaa sähköautoa. Tämä vähentää öljyn kysyntää vain 1,5 miljoonaa barrelia päivässä ja öljyn kysyntä voi kääntyä laskuun vasta 2040-luvulla.

Edellä olevia arvioita on hyvä verrata energia-alan muihin toimijoihin. Kansainvälinen energiajärjestö ennustaa öljynkulutuksen kasvua ainakin 2040 asti nykyisellä hitaalla kasvu-uralla. Vaihtoehtoisessa ja tiukemmassa ilmastopolitiikan skenaariossa tosin ennakoidaan kulutushuippua jo vuonna 2020. Konsulttiyhtiö Wood Mackenzie arvioi, että öljyn kysyntä voisi kääntyä laskuun jo ennen vuotta 2035. 

Eri organisaatioiden julkaisemat arviot öljyn kulutuksen huipun ajankohdasta

Organisaatio	Arvio öljyn kulutuksen huipusta		Lisähuomiot
	Vuosi
IEA	2040		2020 (jos 2C tavoite pohjana)
Wood Mackenzie	2035		”could well peak”
ExxonMobil Chevron	2040		aikaisintaan
	2040		aikaisintaan
Saudi Aramco Shell	2050		aikaisintaan
	2029		”end of decade”
Statoil BP	2029		”end of decade” ”during decade”
	2040
Keskiarvo	~2039		-

Lähde: organisaatioiden julkaisemat skenaariot

Sähköautoteknologian kehittyessä öljy-yhtiöt ovat alkaneet huomioimaan skenaarioissaan vaikutuksen myös öljyn kulutukseen. On mielenkiintoista nähdä, että erityisesti eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden arvioissa on iso ero sen suhteen, kuinka nopeasti sähköautot ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat (esim. biopolttoaineet) alkavat vaikuttaa fossiilisen öljyn kysyntään. Yksinkertaisena keskiarvona eri skenaarioista päädytään vuosilukuun 2039. Tämä on siis vuosi, jolloin globaali öljynkulutus voisi lähteä pysyvään laskuun. Muutoksen vaikutusta on hyvä verrata IEA:n historiallisiin ennusteisiin, joita on korjattu alaspäin jo 90-luvulta lähtien. Onko syytä olettaa, että ennusteet eivät muuttuisi nyt, kun sekä teknologinen kehitys että ilmastopolitiikan toimeenpano alkaa vaikuttaa kiihtyvällä tahdilla myös öljyn kulutukseen?

Lähde: IEA, BNEF

Vaihtoehtoisia näkemyksiä

Öljy-yhtiöiden ja IEA:n konservatiivisuudella on olemassa omat perusteensa. Siksi on mielenkiintoista verrata niitä muiden öljymarkkinoiden tulevaisuutta analysoineiden tahojen suhteen. Käyn läpi seuraavaksi kolme vaihtoehtoista ennustetta Carbon Tracker/Grantham Insitutelta, Bloomberg New Energy Financelta ja Andreas De Vriesiltä ja Salman Ghourilta. Kaikissa ennusteissa on katsottu erityisesti sähköautomarkkinoiden kehityksen vaikutusta öljyn kysyntään globaalisti.

Brittiläinen Carbon Tracker Initiative yhdessä Grantham Instituten kanssa on arvioinut öljynkulusta teknologian kehityksen ja Pariisin sopimuksen valossa. Tässä skenaariossa pyritään huomiomaan sähköautojen kustannuskehitys sekä maiden itselleen asettamat ilmastotavoitteet osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa.

Skenaarion mukaan sähköautojen markkinaosuus tulisi olemaan 35 % vuonna 2035. Arvio poikkeaa merkittävästi esimerkiksi öljy-yhtiö BP:n omasta arviosta, jossa vastaava luku on vain 6 %. Vuoteen 2050 mennessä CTI/Grantham-skenaario arvioi sähköautojen olevan jo 66 % kaikista maaliikenteessä olevista ajoneuvoista. Mikäli skenaario toteutuu tarkoittaisi se, että vuonna 2025 öljyä kulutettaisiin 2 miljonaa barrelia vähemmän ja vuonna 2050 luku olisi jo massiivinen 25 miljoonaa barrelia. Öljyntuottajien -ja jalostajien näkökulmasta vähentynyt kysyntä olisi mullistava: 2014-15 öljyn maailmanmarkkinahinnan romahdus johtui 2 miljoonan barrelin muutoksesta kysynnän ja tarjonnan tasapainossa. Tältä pohjalta ennuste on, että öljyn kysynnän huippu saavutetaan jo vuonna 2020, ja kysyntä lähtee hitaaseen laskuun tulevina vuosikymmeninä. Arvio maltillisempi, mutta linjassa IEA:n kunnianhimoisen ilmastopolitiikan skenaarion kanssa.     

Lähde: Carbon Tracker / Grantham Institute at Imperial College London

Bloomberg New Energy Finance on tehnyt vastaavia arvioita sähköautojen osuuden kasvusta ja öljyn kysynnästä. Sähköautojen yleistymistä määrittää keskeisesti niissä käytettävien akkujen hinta. Jos akkujen hinnat laskevat nykykehityksen mukaisesti BNEF arvioi, että sähköautot tulevat kilpailukykyiseksi vastaavien polttomoottoriautojen kanssa 2022 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että niiden markkinaosuus kasvaa lähivuosina merkittävästi ja sähköautojen öljynkäyttöä vähentävä vaikutus voisi olla 2 miljoonaa barrelia jo vuonna 2023. Vuoteen 2040 mennessä liikenteen öljyn kysyntä voisi pudota arvion mukaan 13 miljoonaa barrelia päivässä nykykehitykseen verrattuna. 

Kolmas vaihtoennuste tulee Andreas De Vriesiltä ja Salman Ghourilta, jotka ovat käyttäneet IEA:n kasvunnusteita, mutta varioiden oletuksia sähköautojen kasvunopeudesta. Perusskenaariossa sähköautojen osuus globaalista autokannasta kasvaa nykyisestä kahdesta miljoonasta autosta 105 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä ja 424 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä, jolloin ne muodostavat 19 % koko autokannasta. Öljyn kulutukseen muutos vaikuttaisi 3,4 miljoonaa barrelia (2030) ja 13,8 miljoonaa barrelia (2040). Nopean kasvun skenaariossa määrät olisivat merkittävästi suurempia ja siten myös syrjäytetyn öljyn määrä olisi massiivinen: 7,4 miljoonaa barrelia 2030 ja 38,9 miljoonaa barrelia vuonna 2040. Ennusteen lyhyellä aikavälillä muutokset ovat samansuuntaisia, mutta ero perusskenaarion ja nopean kasvun välillä muuttuu todella merkittäväksi keskipitkällä aikavälillä. 

Lähde: De Vries, Ghouri (2016)

Lopuksi: mitä ennusteista voi päätellä? Mitä tulee tapahtumaan?

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti erittäin haastavaa toimintaa, koska muutostekijöitä on yksinkertaisesti liian paljon ja kaikki riippuu tehdyistä oletuksista. Omasta näkökulmastani öljy-yhtiöt sortuvat liikenteen transformation vähättelyyn erityisesti, kun puhutaan sähköautojen yleistymisestä.  Öljy-yhtiöillä on kuitenkin varteenotettavia näkemyksiä teknologisen murroksen esteiden ja hidasteiden vaikutuksista aina lainsäädännöstä ihmisten kulutustottumuksiin. 

Itse en kuitenkaan öljy-yhtiön johtajana tuudittautuisi ajattelemaan, että sähköautot eivät uhkaa öljyyn perustuvaa liiketoimintaa. Vanha sanonta kuuluu, että tulevaisuutta aina yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Vuosisadan puoliväliin on pitkä aika ja mikäli sekä teknologian kehitys että ilmastopolitiikan toimeenpano etenee ripeästi voi olla, että öljy-yhtiöiden tuotteiden kysyntä on pian aivan jotain muuta kuin he tällä hetkellä olettavat.  

Asiaa havainnollistaa hyvin World Energy Councilin skenaariot, jotka osoittavat eri tulevaisuuksien välille syntyvät erot. Jos ihmiskunnan liikkumistavat muuttuvat tulevina vuosikymmeninä radikaalisti voi öljyn kulutus pudota lähivuosikymmeninä tasolle, joka olisi historiatiedon valossa täysin ennenkuulumatonta.