perjantai 17. lokakuuta 2014

25 vuotta aikaa.






Aloitetaan tosiasioilla, jotka eivät valitettasti ole mukavaa kuultavaa. Ihmiskunnan hiilibudjetista on jäljellä alle puolet. Nykyisellä päästökehityksellä budjetti on käytetty vuoteen 4.12.2039 mennessä. Näin arvioi Oxfordin yliopiston trillionthtonne.org-projekti, jonka nettisivuilla voi seurata reaaliajassa hiilibudjetin kulumista. 

Tarkka päivämäärä perustuu tiettyihin oletuksiin päästökehityksestä sekä ilmastojärjestelmän herkkyydestä ja on parhaimmilaankin tietysti vain valistunut arvaus. 

Iso kuva on kuitenkin selkeä. Fossiilisista on päästävä eroon, nopeasti ja määrätietoisesti. Tämä tulee edellyttämään ihmiskunnalta täydellistä muutosta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Havainto ei ole uusi. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään ja viesti on vain vahvistunut uusimpien tutkimustulosten myötä. Hyvin vähän on kuitenkin tehty asian eteen. Miksi näin?

Selityksiä on monia. Tieto ei muutu toiminnaksi kovin helpolla. Yhteiskunnassa on voimia, jotka vastustavat muutosta, koska nykytilanne on parempi turvaamaan jo saavutetut edut. Toiminnan  hyötyjä ja haittoja on vaikea arvioida ja ongelman mittakaavan huomioiden toimettomuus on psykologisesti helpompi vaihtoehto.

Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset kasvavat ja ne tulevat myös selkeämmin havaittaviksi. Kuivuus ja luonnontuhot aiheuttava kärsimystä ja kustannuksia, saarivaltiot pyyhkiytyvät kartalta. ja tämä on vasta alkua. 

Angela Merkelin ilmastoneuvonantaja Hans Joachim Schellnhuber totesi hiljattain, että olemme hyvin lähellä yhteiskunnallista käännepistettä ilmastokeskustelussa. Haitat kasvavat, ymmärrys vähähiilisyyden hyödyistä lisääntyy. On vain ajan kysymys milloin vaaka keikahtaa jälkimmäisen eduksi. 

Ongelman tunnistaminen ja hyväksyminen on tietysti keskeinen osa prosessia. Keskeinen ja se vaikein kysymys päätöksentekijöille on miten muutos saadaan aikaan? Tehtävä ei ole yksinkertainen. 195 valtiota, 7 miljardia ihmistä, kaikilla erilaiset tarpeet ja prioriteetit yhteiskunnan kehittämisen suhteen. Tähän asti keskustelua on lähinnä määrittänyt kuka maksaa viulut.

Muutama viikko takaperin saatiin tähän mennessä paras ja kattavin vastaus miten ihmiskunta voi välttää totaalisen katastrofin ilman, että joudumme siirtymään takaisin kivikautisiin elämäntapoihin. New Climate Economy - raporttia on ollut kirjoittamassa arvovaltainen tutkimuslaitosten ja taloustieteilijöiden joukko - johtajanaan 2006 Sternin raportin keulahahmo Nicholas Stern.

Raportti aloittaa huomiosta, joka on keskeinen ilmastotoimien psykologiseksi tueksi. Kaikilla maailman mailla on mahdollisuus tavoitella kestävää taloudellista vaurautta ja samalla ratkaista ilmasto-ongelma. Seuraavat 15 vuotta ovat ehdottoman kriittisiä tämän tavoitteen kannalta. 

Valtiot, yritykset ja kansalaiset tulevat investoimaan joka tapauksessa 90 biljoonaa (siis 9000 miljardia!) energiajärjestelmiin, kaupunkeihin ja maankäyttöön. Kyse on siitä mihin nämä rahat investoidaan ja tukevatko toimet ilmastotavoitetta vai ei.

Raportti tunnistaa keskeisiksi muutostekijöiksi kaupungit ja energiajärjestelmät.

Aloitetaan kaupungeista. Yli puolet maapallon ihmisistä asuu tällä hetkellä kaupungeissa ja osuuden ennakoidaan kasvavan 2,5 miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Kaupungit ovat monella tapaa globaalin talousjärjestelmän sykkiviä sydämiä. Niissä tuotetaan 80 % maailman BKT:sta ja samalla myös 70 % kaikista päästöistä. Jos kaupungit suunnitellaan fiksusti ja resurssitehokkaasti voidaan saada aikaan tuottavia, vahvoja, julkiseen liikenteen nojaavia, puhtaita ja turvallisia alueita, jotka eivät ole uhka vaan mahdollisuus ilmaston kannalta.

Atlantan ja Barcelonan kaupunkien välinen vertailu osoittaa kuinka massiivisia vaikutuksia kaupunkisuunnittelulla voi olla ekologiseen jalanjälkeen.



Energiantuotanto -ja kulutus on asia, joka on meidät tähän liemeen saattanut ja se on myös asia, joka voi tarjota ulospääsyn. 80 % ihmiskunnan päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä sähkönä, lämpönä ja raaka-aineena.

Energiajärjestelmän korjaaminen aloitetaan hinnoittelusta. Fossiilisten polttoaineiden tuet ja energian tuhlaaminen on lopetettava. Kivihiili on haitallisin osa energiajärjestelmää ja sen negatiiviset sivuvaikutukset ovat saaneet sekä Yhdysvallat että Kiinan pikaisiin toimiin.

Tuuli -ja aurinkoenergian dramaattinen hinnanpudotus viime vuosina on aiheuttanut sen, että jo puolet maailmalla lisätystä tuotantokapasiteetista on uusiutuvia. Kustannusten lasku ja lisääntyneet investoinnit luovat positiivisen kierteen. Monet uskovat, että teknologian skaalautuminen tulee olemaan paljon suurempaa kuin nykyennusteet antavat ymmärtää.




Raportin keskeinen viesti on positiivinen ja korostaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä mahdollisuuksia. Se tarjoaa myös konkreettisen polun vähähiilisen tulevaisuuden rakentamiselle. Paras uutinen on, että muutos ei oikeasti maksaisi mitään. Itse asiassa jos huomioidaan positiiviset sivuvaikutukset tulee vähähiilisyys olemaan taloudellisesti erittäin kannattavaa ja mahdollistamaan kaikille korkeamman hyvinvoinnin. Tämä on suuri mahdollisuus kaikille.
 
New Yorkissa tapahtuneessa julkistustilaisuudessa Stern totesi, että ihmiskunnalla on nyt käsissään tilaisuus tehdä tulevasta vuosisadasta yksi ihmiskunnan parhaista tai pahimmista. Pidetään peukkuja, että meillä kaikille  - politiikoilla, yritysjohtajilla, kuluttajilla ja kansalaisilla - olisi viisautta, tahtoa ja kykyä ensimmäiseen vaihtoehtoon.

http://newclimateeconomy.report/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti