- Öljyn valtakausi on päättymässä, koska tarjonta on suurta ja kysyntä putoaa pysyvästi
- Teollisuusmaiden kysyntä kääntyi laskuun 10 vuotta sitten ja autoilun sähköistyminen tekee saman Kiinassa ja muissa kehitysmaissa
- Hintaromahduksen takia suuret öljy-yhtiöt ovat kriisissä ja öljyntuottajamaiden yhteiskunnallinen vakaus on uhattuna.
- Öljy-yhtiöt kärsivät Pariisin ilmastosopimuksen jälkimainingeissa vakavista maine -ja sääntelyriskeistä, jotka pahentavat niiden syöksykierrettä
- Päästöjen vähentämisen kannalta tilanne on suotuisa, mutta poliitikkojen ja yritysten tehtävänä on hallita siirtymävaihetta siten, että globaalin talouden häiriöt ja yhteiskunnalliset ongelmat minimoituvat
Kuka olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että ihmiskunnan historian tuottoisimmat yritysjättiläiset ovat kompuroimassa kohti tuhoa? Maailman suurimpien öljy-yhtiöiden viimeaikaiset tulosjulkistukset ovat yksinkertaisesti katastrofaalista katsottavaa. Exxon Mobilin tulos oli huonoin kymmeneen vuoteen, Chevron teki tappiota ensimmäistä kertaa 13 vuoteen, BP:n tulos putosi 91 %, Shellin 42 % ja PetroChinan 60 %. Öljystä on tullut niin halpaa, että edes merirosvojen ei ole enää kannattavaa varastaa sitä.
Deloitten uuden raportin mukaan yli kolmasosa Yhdysvaltojen öljy -ja kaasuyhtiöistä saattaa ajautua konkurssiin tänä vuonna. Tämä siis tilanteessa, jossa viimeisen vuoden aikana yli 60 yhtiötä on jo ajautunut konkurssiin. Öljyteollisuuden ympärille on kehittymässä täydellinen myrsky, jossa sekä tarjonta että kysyntätekijät vievät tulevaisuuden näkymät.
Korkeiden hintojen aikana öljy-yhtiöt laajensivat toimintojaan ja investoivat kalliisiin ja riskialttisiin kohteisiin avomerellä, arktisilla alueilla ja vaikeasti hyödynnettävissä kohteissa maalla. Hintaromahduksen jälkeen on tullut krapula. Yritykset ajavat alas toimintojaan, irtisanovat satojatuhansia työntekijöitä ja vetäytyvät kalliista ja riskialttiista hankkeista. Päätökset ovat kivuliaita, sillä jäädyttämällä investoinnit firmat leikkaavat omasta tulevaisuudestaan. Öljyntuottajien näkökulmasta tilanne ei ole helpottumassa. Maailman suurin öljyvälittäjä Vitol ennustaa, että hinta pysyy alhaisella tasolla ainakin kymmenen vuotta.
Globaali öljynkulutus on kasvanut tasaiseen tahtiin 1940-luvulta saakka. Öljy-yhtiöt yrittävät nyt selvitä matalan hintatason ylitse toimintakuntoisina. Ne jäädyttävät investoinnit paikalleen ja toivovat hintojen nousevan taas, kun markkinat tasapainottuvat. Mutta entä jos globaali öljynkulutus ei enää kasva nopeampaa kuin tuotanto? Entä jos hinnat eivät enää ikinä nouse tasolle, jossa investoinnit tulevat jälleen kannattaviksi?
Öljyn tarjonta on liian suurta - tuottajat eivät pysty toimimaan yhdessä
Miten tähän tilanteeseen on tultu? Aloitetaan tarjontapuolesta. Öljyntuottajamaat eivät enää kykene yhdessä sopimaan tuotantotasoista tavalla, joka nostaisi öljyn hintaa. Saudi-Arabian ja Venäjän viimeviikkoinen ilmoitus tuotantotasojen jäädyttämisestä ei vakuuttanut markkinoita. Kaikki suurimmat öljyntuottajat perustavat valtioidensa budjettinsa vähintään 60 dollarin barrelihinnalle. Yksikään maa ei kuitenkaan halua vähentää omaa tuotantoaan, koska se tarkoittaisi, että valtion kassaan jäisi myymätöntä öljyä vastaava vaje. Kaikki tuottajat kärsivät matalasta hinnasta, mutta tilanne on liian sekava tuotantorajoitusten tehokkaalle käyttöönotolle. OPECin suurin öljyntuottaja Saudi-Arabia on valmistautunut pitkään hintasotaan, koska se on aidosti huolissaan siitä, ettei sen öljylle ole tulevaisuudessa enää kysyntää.
Kysyntä on pudonnut ja siirtymä pois öljystä kiihtyy
Ylitarjonta on merkittävää (vihreä) ja varastot kasvavat (sininen). |
Kysyntä on pudonnut ja siirtymä pois öljystä kiihtyy
Öljyn myyminen edellyttää sitä, että joku on sitä halukas ostamaan. Kysyntäpuolella vaikuttaakin tällä hetkellä suuret muutostekijät, jotka vahvistavat arviota siitä, että öljyn hinta ei välttämättä nouse enää ikinä takaisin korkealle tasolle. Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, erityisesti Kiinan agressiivisen kasvun vuodet näyttävät olevan ohi. Sama tilanne on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa. OECD-maiden kysynnän kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun yli kymmenen vuotta sitten.
Lukuisat energiajärjestöt (ml. IEA, OPEC, EIA) ovat laskeneet omia ennusteitaan öljyn kysynnästä. Korjausliike on merkittävä, koska pienetkin muutokset öljyn kysynnässä aiheuttavat suuria muutoksia sen hintaan. Vuosien 2014-2015 välillä tapahtunut hinnan romahdus johtui kysynnän putoamisesta noin kahdella prosentilla, joka vastaa karkeasti melko pienen tuottajamaan Norjan päivittäistä tuotantoa.
Lukuisat energiajärjestöt (ml. IEA, OPEC, EIA) ovat laskeneet omia ennusteitaan öljyn kysynnästä. Korjausliike on merkittävä, koska pienetkin muutokset öljyn kysynnässä aiheuttavat suuria muutoksia sen hintaan. Vuosien 2014-2015 välillä tapahtunut hinnan romahdus johtui kysynnän putoamisesta noin kahdella prosentilla, joka vastaa karkeasti melko pienen tuottajamaan Norjan päivittäistä tuotantoa.
Ilmastopolitiikka ja kiristyvät ympäristöstandardit vähentävät öljyn kysyntää edelleen. Monissa maissa autojen polttoainetehokkuutta kiristetään jatkuvasti samalla, kun täysin öljyttömät sähköautot ovat alkaneet todella vallata markkinoita. Monet kehitysmaat purkavat tuhlailevaa käyttöä mahdollistavat hintatuet. Joulukuussa sovittu historiallinen Pariisin ilmastosopimus kiihdyttää ja kiristää ilmastotavoitteiden toimeenpanoa entisestään.
Öljy-yhtiöiden maine on pohjamudissa - ja tilanne vain pahenee
Öljy-yhtiöiden maine on pohjamudissa - ja tilanne vain pahenee
Öljy-yhtiöitä painaa kysynnän putoamisen lisäksi merkittävät maine -ja sääntelyriskit. BP joutui maksamaan Meksikonlahden öljyvuodosta 18,7 miljardin dollarin korvaukset ja Shell vetäytyi Arktikselta käytettyään etsintään 7 miljardia dollaria. Näiden kustannusten lisäksi yritysten maine vastuullisina toimijoina on kärsinyt pysyvän kolauksen. Exxon Mobil on joutunut Yhdysvalloissa tutkinnan kohteeksi, koska sen epäillään vuosikymmeniä pimittäneen ja vääristelleen tutkimustuloksia fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen. Oikeusjutut ovat vireillä sekä New Yorkissa ja Kaliforniassa, mutta jo nyt on selvää, että Exxonin tulevaisuuden yllä leijuu erittäin tummia pilviä. Pariisin ilmastosopimuksen jälkeisessä ajassa öljy-yhtiöt joutuvat sekä sijoittajien että ympäristöjärjestöjen suurennuslasin alle ja kritiikki niitä kohtaan on vain voimistumaan päin.
Hallittu muutos on kaikkien etu
Hallittu muutos on kaikkien etu
Öljyteollisuuden romahdus, tuottajamaiden yhteiskunnallinen vakaus ja maailmantalouden näkymät nousivat puheenaiheeksi tänä vuonna myös Maailman Talousfoorumissa Davosissa. Maailman yhden suurimman pankkitoimijan HSBC:n Stuart Gulliver tiivisti tilanteen seuraavasti:
"Start preparing early for an “orderly transition” [...] What could be dangerous to financial stability is some “binary moment where everybody effectively abandons the oil and gas and mining companies. It’s certainly not workable for a lot of the emerging economies"
Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen edellyttää, että yli kolmasosa maapallon öljyvaroista jätetään käyttämättä. Siirtyminen pois öljyriippuvuudesta on etenemässä vauhdilla, jota harva on osannut ennustaa. Öljyn kansantaloudellisen merkityksen sekä öljyntuottajamaiden yhteiskunnallisen vakauden säilyttämiseksi siirtymä pitäisi kyetä tekemään hallitusti. Öljy-yhtiöiden tulisikin viimeistään nyt valmistautua tilanteeseen, jossa niiden liiketoiminta ei ole enää mahdollista tai kannattavaa. Öljyntuottajamaiden puolestaan tulisi kiireen vilkkaa valmistautua korvaamaan öljyn suhteettomaan suuri rooli kansantalouksiensa tukijalkana. Meidän kaikkien muiden etu on, että tämä muutos on mahdollisimman hallittu ja rauhanomainen.