Kirjoitus on julkaistu alun perin ympäristöministeriön "Uutta ilmastosopimusta rakentamassa"-blogissa 13.6.2014
Bonnin ilmastokokouksen alla ilmassa tuntui leijuvan normaalista poikkeavaa
optimismia. Sekä Yhdysvallat että Kiina ilmoittivat juuri ennen
kokouksen alkua suunnitelmista uusille päästövähennyksille. Näiden
ilmoitusten varjoon jäi ainakin suomalaisissa uutisissa kuitenkin yksi
maa, jonka saavutukset saavat maailman kahden suurimman saastuttajan
suunnitelmat näyttämään vaatimattomilta.
Ensimmäisen kokousviikon
perjantaina Brasilia ilmoitti ensimmäisenä kehitysmaana konkreettisesta
tavoitteesta metsäkadon vähentämiselle. Ilmoitus tehtiin juhlallisesti
kokouspaikan tiloissa ja se luovutettiin ilmastosopimuksen pääsihteeri
Christiana Figuerekselle.
Brasilian toimet Amazonin metsäkadon
vähentämiseksi ovat vaikuttavia. Vuosina 2004–2012 lähinnä maataloudesta
johtuvaa metsän raivausta vähennettiin lähes 80 %. Päästöiksi
muutettuna vähennys on ollut massiivinen, yli 3000 miljoonaa tonnia.
Tämä on kolme kertaa enemmän kuin EU:n nykyinen vähennystavoite.
Brasilia on jo nyt tehnyt enemmän päästövähennyksiä kuin Yhdysvallat ja
EU ovat yhdessä luvanneet vuoteen 2020 mennessä.
Brasilian
ilmoitus metsäkadon vähentämisestä jatkaa trooppisten metsien suojelua
edistävän REDD+-instrumentin vahvaa etenemistä neuvotteluissa. Viime
vuonna Varsovassa saatiin päätökseen seitsemän vuoden neuvottelut,
joissa sovittiin kuinka kehitysmaiden toimia metsäkadon vähentämiseksi
käytännössä toteutetaan ja seurataan. Brasilian julkistus on näiden
sääntöjen soveltamista käytännössä. Toisin kuin Yhdysvallat ja Kiina,
Brasilia toi oman ehdotuksensa suoraan neuvottelupöytään konkreettisena
ehdotuksena, jota muut voivat arvioida.
Myös muualla maailmassa
REDD+-mekanismi näyttää voimansa. Brasilian lisäksi mm. Guyanassa,
Keniassa, Meksikossa ja Costa Ricassa on onnistuttu tehokkaasti
vähentämään trooppista metsäkatoa. REDD+ on kaikista käytännön
haasteista huolimatta onnistunut yhdistämään erilaisia tavoitteita ja
lähestymistapoja yhteisen sateenvarjon alle. Koska järjestelmä perustuu
kannustimiin ja vapaaehtoisuuteen, on sen hyväksyttävyys korkea
kehitysmaissa.
Bonnissa tuntui pitkästä aikaa leijuvan todellista
optimismia, ainakin trooppisten metsien suojelun osalta. Neuvotteluissa
sovitut asiat tuottavat konkreettisia tuloksia maissa ja vahvistavat
uskoa siihen, että yhteisiä ongelmia voidaan ratkoa neuvottelemalla.
Positiivinen kierre vahvistaa itseään. REDD+ tarjoaa kannustavan
esimerkin, jonka vaikutukset leviävät toivottavasti myös muihin
keskusteluihin. 2015 sopimuksen onnistumisen kannalta tällaisia
menestystarinoita tarvitaan rutkasti enemmän.
