torstai 3. marraskuuta 2016

Onko kivihiilen käytön kiellossa järkeä?

Eilisen HS:n mukaan Olli Rehn kertoo hallituksen suunnittelevan kivihiilen käytön kieltoa 2030 jälkeen. Otetaanpas pieni reality check tähän vahvasti kannatettuun (ja kritisoituun) ehdotukseen.

1) Kivihiilen käyttö on pudonnut järjestelmällisesti vuodesta 2007 ja on enää noin 8 prosenttia energiantuotannosta. 


Lähde: Tilastokeskus

2) Käytön vähentämistä ohjataan nykyään jo päättäväisesti päästökaupalla ja verotuksella. Nykykehityksellä vuonna 2030 kivihiiltä olisi jäljellä enää 1-2 % suomalaisessa energiapaletissa.

Lähde: työ -ja elinkeinoministeriö (06/2016)

3) EU:n kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene Suomen päätöksellä yhtään, ellei samanaikaisesti vähennetä päästökaupassa olevien päästöoikeuksien määrää vastaavasti.

4) Hallituksen suunnitelmissa on lisätä merkittävästi puun ja turpeen käyttöä, joka on ominaispäästöiltään saastuttavampaa kuin kivihiili




Poliittisesti mehukas linjaus on siis lyhykäisyydessään: 

1) lähes tarpeeton, koska kivihiili poistuu jo päätetyillä toimilla joka tapauksessa lähes kokonaan vuoteen 2030 mennessä

2) ilmastovaikutuksiltaan jopa haitallinen, jos syntynyt energiavaje korvataan energiapuulla ja turpeella

3) kansantaloudellisesti järjetön, jos kielto pakottaa energia-alan toimijat räpiköimään kasaan pikaratkaisuja ja valtion korvausvelvolliseksi aiheutetusta tulonmenetyksestä.
 
Suomen tulisi keskittyä toimissaan aidosti koko talouden dekarbonisointiin ja järjestelmän ohjaamiseen hallitusti kohti kustannustehokkainta ja ilmastoystävällisintä tuotantopalettia. Todellisia haasteita voi alkaa etsimään vaikka ei-päästökauppasektorilta liikenteestä ja maataloudesta. Irtopisteiden kerääminen poliittisesti mehukkaista, mutta kokonaisuuden kannalta vähäpäätöisistä linjauksista vie aikaa ja resurseja oikeasti systeemisiltä ja kiperiltä päästövähennyskeskusteluilta, joita Pariisin hengessä tulisi käydä. Nämä keskustelut ovat tärkeitä myös, jos halutaan miettiä miten suomalaista clean tech - osaamista saadaan jatkossa kaupattua valtavasti kasvavilla vähähiilisillä markkinoilla.

4 kommenttia:

  1. Hyvä blogi. Yksityiskohta ihmetyttää: millä laskentasäännöillä saat puun ja turpeen kombinaatiosta korkeamman päästökertoimen kuin kivihiilellä?

    VastaaPoista
  2. Kiitos Harri! Turpeen ja puun ominaispäästöt per tuotettu energiayksikkö suuremmat Tilastokeskuksen tietojen mukaan.

    http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Biomassaan perustuvat polttoaineet:
      Biomassaperäisille polttoaineille on osaksi käytetty IPCC:n oletuspäästökertoimia,
      osaksi polttoaineiden ominaisuuksien perusteella arvioituja kertoimia.
      Päästökaupassa bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä ei ilmoiteta, niitä ei myöskään
      lasketa Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään vaan raportoidaan
      erikseen lisätietona."

      Poista
  3. Emme varmaan ole eri mieltä Tilastokeskuksen luvuista ja raportointikäytännöistä. Mun pointti oli lähinnä se, että kivihiilen kieltoa tärkeämpi on se millä ja miten korvataan. Energiajärjestelmän systeeminen muutos tarvitsee kokonaisvaltaisuutta ja koherenssia eikä yksittäisiä kieltoja.

    VastaaPoista